Yleinen

Lookfantastic Beauty Box

There are many different beauty boxes on the markets these days and because it is not a new thing, I am not going into how it works in general. I just want to share my view on Lookfantastic Beauty box. I have never been subscribed to a beauty box before, but I find the concept wonderful. I was shopping at lookfantastic.com when I saw that they have these boxes too, so I went through some of their old boxes and I was quite impressed! And when I read that they deliver to Finland for free, I subscribed.

I subscribed for three months. The subscription will renew automatically, so if you don’t cancel the auto-renew in your account settings, you’ll subscribe automatically for another similar period. In my case, I thought it just keeps coming one box at a time, and when I finally canceled, the boxes kept coming because it had already subscribed for another 3 months. Yes, I am currently unsubbed from the monthly boxes starting from December. Which will probably be an amazing month bc it is holiday season. But I can subscribe again. You can get 1, 3, 6 or 12 month subscriptions. The longer your subscription is, the lower the price is per box. This is the usual case u know. You can’t cancel the subscription midst the subscription period.

Okay. At first, with two first boxes, I wasn’t very impressed. I am sensitive to some scents, and some of the products felt too strong to my nose. There is a but though. Now, after summer, I tried those same products Omorovicza cleanser and a Caudalíe moisturiser, they didn’t feel too strongly scented anymore. My mucous membranes must have been very dry in my nose since it was still winter here. And now after summer the scents were totally tolerable. Some products I had thrown away.

So, I had his hopes for the third box that was May’s box. I sure was not disappointed when I got the box! The cardboard box itself had also changed to a bigger one and did I say already that I LOVE THE BOXES? I love them. They’re different every month, with very beautiful graphics and a message. I love to display them in my bookshelf. The June and July were also great. August wasn’t a favourite but decent and September was very nice too! There hasn’t been any too strongly fragranced ones after last spring, but if you’re or your family member is very sensitive to fragrances, this box is not for you.

I think there’s been a moisturiser of some kind in every box; I have loved to try them out. I’ve got to try great hair products; LuxeOil and Moroccan Oil, James Read face tan mist, now I have EveLom cleanser. I have got a lot of stuff, and the hair and skincare have been a bomb.

The boxes are so beautiful! // Laatikot ovat tosi kauniita ja tukevia.

 

I love the Moroccan Oil hair cream and The Glov gets rid of all makeup just with water and gives a nice scrub too // Ihana Moroccan Oil hiusvoide ja pieni Glov, jolla saa meikit pois pelkällä vedellä ja samalla kuorittua ihon pehmeäksi.

There’s always a makeup product in the box too. I have not been very impressed with them. We got a small size Laura Geller Baked Balance n Brighten foundation which worked nicely as a powder when I wanted to add some warmth to my complexion or on it’s own in the summer. The rest of the makeup products have been quite comme ci comme ça to me. Model co. lip gloss was bad in my opinion, even though it looked so pretty at first, the formula was this gooey, stringy slime. Hot makeup bronzer I gave straight to my mom, she’s not as picky. I have used the brow pencil from Lord&Berry but it is too red for me. Pür cosmetics concealer is a no no for under eyes – the area that most of us want to cover. I’ve seen they had Benefit brow product in some of their earlier boxes! Now Modelco., Hot makeup? Come on. The Hikari eyeshadow palette we got in this month’s box is nice, but I think I am giving it away. There wasn’t a lot of pigment in it and you can get so much better eyeshadows from the drugstore. I would’ve rather had one amazing single eyeshadow instead of four meh’s. We actually did have a nice baked eyeshadow from Mellow cosmetics. It’s a fairly good one.

These are so good, fragrance-free and good for sensitive skin too // Nää on ihan parhaita, tuoksuttomia ja sopivat myös herkälle iholle

I really hope they up their game with the makeup in the box. I wouldn’t mind if there wasn’t a makeup product in every box if they put one amazing full size makeup product in the box every once in a while! Otherwise, this monthly box is amazing, I quenches my thirst of wanting to try all the cool stuff I see in the social media, gives great travel size stuff (that still aren’t ridiculous). I have had only one toothpaste, which was excellent. It’s always beautifully packed and comes with an Elle magazine and a leaflet that tells about the products of the month and stuff I never read. But it’s a nice extra touch! Out of five stars I give them four. I do think this subscription has been worth the money!

What are your thoughts? Are you intrigued? (scroll down for more pics)

Beautiful details in every box!

Suomeksi

Kauneusboksit eivät ole mikään uusi juttu, mutta en ollut koskaan ollut tilaaja. Kun sain tietää, että brittiläinen kauneuden verkkokauppa Lookfantastic.com postittaa omaa kauneusboksiaan ilmaiseksi myös Suomeen, oli pakko tutkia sitä vähän tarkemmin. Aiempien boksien sisältö teki minun vaikutuksen, ja halusin kokeilla. Tein kolmen kuukauden tilauksen. Boksi peritään tililtä kuukausittain, ja tarvitset tilaamiseen kansainvälisen pankkikortin (nykyään kaikki kortit taitaa olla sellaisia?). Mikäli et omilta sivuiltasi estä tilauksen automaattista uusimista, tilaus tulee uudelleen voimaan ja sitoudut uudelleen saman pituiselle tilausjaksolle. Itse olen nyt kolmannella 3 kuukauden tilausjaksollani. Maksan yhdestä boksista vähän enemmän kuin pidempien pätkien tilaajat, mutta ero ei ole niin suuri että jaksaisin välittää. Boksini maksaa 18 euroa kuukaudessa. Kiva kun pystyy vähän kontrolloimaan milloin lopettaa tilauksen tai aloittaa uudelleen.

July’s box / Heinäkuun boksi

Pari ensimmäistä lootaa olivat kevyitä pettymyksiä. Ne haisivat. Minulla on joillekkin hajusteille todella herkkä nenä, ja tietyistä tuoksuista tulee huono olo. Osasyynä taisi olla kylmästä ilmasta johtuva limakalvojen kuivuus nenässä (pakko täsmentää), jonka vuoksi hajut tuntuivat erityisen pahoilta. Epäilen tätä sen vuoksi, että kun nyt kesän jälkeen nuuhkin muutamaa tuotetta jotka tuolloin haisivat, mutta jotka olin säästänyt, niin ne eivät enää tuntuneetkaan yhtään pahoilta ja olen käyttänyt niitä ongelmitta (Omoroviczan putsari ja Caudalíen kosteusvoide).

Kolmas kerta toden sanoi; toukokuun boksi oli aivan mahtava sisältä ja ulkoa! Pahvilaatikot, joissa tavarat tulevat, ovat aivan ihania. Säilytän niissä kosmetiikkaa ja ne ovat esillä kirjahyllyssäni. Kesän ja alkusyksyn aikana sain boksista ihania tuotteita hiuksille; Moroccan Oil hiusvoiteen, LuxeOil (Wella System Professional) pullon, shampoota. Kasvoille on muistaakseni kaikissa bokseissa ollut jokin kosteuttava tuote, putsareita, kasvovesiäkin pari kappaletta, James Readin itseruskettavan kasvoille ja tämän kuun putsari oli EveLomin erikoinen tuote musliiniliinan kera. Olen aivan super tyytyväinen ollut boksin hius- ja ihonhoitotuotteisiin!

May’s box // Toukokuun boksi

 

I have loved these three! James Read self-tan for face, LuxeOil for hair (both from May box) and Madara moisturizer (April). // Nämä kolme ovat suuria suosikkejani!

Joka kuukausi mukana on myös joku meikkituote. Odotukset olivat paljon korkeammalla niiden suhteen, sillä jossain aiemmassa boksissa oli ollut Benefitin kulmakarvatuote. Tämä tietenkin jäi mieleeni, joten on ollut pettymys, kun meikit ovat olleet sellaista joopajoo-kamaa. Ihan hyväksi koin Laura Gellerin Baked Balance n Brighten puuterimaisen pohjameikkituotteen. Olen käyttänyt sitä aurinkopuuterin tapaan tai kesällä hyvin kevyeen kasvojen ehostukseen. Mutta me muut; Model co. huulikiilto oli nätti huulilla ja ihanan tuoksuinen, mutta koostumus oli inhottavan venyvää ja puhuessa huulten välille tuli sellaisia limarihmoja yäk. Pür cosmeticsin peitevoide ei sovi silmänalusille, enkä paljoa muualle peitevoidetta tarvitse. Lord&Berryn kulmakynä on minulle liian punainen. Olisivatpa laittaneet kaikille sopivan harmaanruskean sävyn Myös tämän kuun boksissa ollut Hikarin (uusi merkki minulle) luomiväripaletti oli hyvin peruslaatuinen, nätti, mutta ei kovin pigmenttinen, joten se lähtee varmaan jollekin lahjoituksena. Kesällä sain Hot makeupin aurinkopuuterin, jonka annoin äidille. Vaikuttaa siis että boksiin pääsee vain jotain halppismeikkejä. Mieluummin olisin ottanut yhden pienen napin jotain superhyvää luomiväriä neljän keskinkertaisen sijaan.

Been also loving these a lot! Mimitika is actually empty. // Näitä olen käyttänyt myös paljon. Mimitika on tyhjä. Kasvosuihketta on hyvä käyttää myös talvella kuivan sisäilman vuoksi <3

Toivon siis kovasti että he saisivat boksiin myös laadukkaita meikkejä joista innostua. Minun mielestäni boksissa ei tarvitsisi olla meikkiä joka laatikossa, vaan vaikka 3 kk välein olisi joku parempi normaalikokoinen meikkituote. Joka kuussa olisi normikokoinen joko meikki-, hius- tai ihonhoitotuote. Tai jotenkin näin. Kunhan noi meikit ei vain ois tuommosta halpaa täytettä. Ai niin, joka boksissa tulee vielä sellainen boksiin mahtuva kuukauden britti Elle-lehti ja pieni lehtinen jossa kerrotaan boksin tuotteista ja muista kosmetiikkatrendeistä (luulisin. en lue sitä). Kiva ekstra siis, satun nimittäin tykkäämään lehden mainoksista, nehän on upeaa taidetta monesti. Annan boksille neljä tähteä viidestä ja vaikka yksi tähti uupuukin tuon meikkiasian vuoksi, niin koen saaneeni rahoilleni vastinetta 🙂

Tuleeko sulle joku boksi tai haluaisitko tilata? Mikä/minkä?

September box // Syyskuun loota

 

New products I’ve been excited about! Tried all of them and first impressions were positive! // Olen kokeillut näitä uusia kerran, ja vaikuttivat tosi hyviltä! Decléor kosteusvoide saasteita vastaan <3

 

I tried to find as many products I could, all of them are from LF Beauty Box since March // Yritin löytää mahdollisimman monta, kaikki siis tulleet boksista maaliskuusta lähtien. Tässä ei ole edes kaikki.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Posted by Emma in Ihonhoito, Posts in English, Tuotearvostelu, Yleinen, 0 comments

Autoimmune hepatitis (in English)

Hi guys! It’s been a really long time since my last post. I was very tired because of school last spring and had to prioritize. Ever since I started my blog, I meant to write this post. But since it’s such a long story I postponed it and felt I can’t find the right words.

I have been diagnosed with autoimmune hepatitis a few years ago. Back then, one of the first things I did was to google it and trying to find information and others who have it and their experiences. There was very little to be found back then. Also, because it is a rare disease, I’d like to raise awareness of it. Autoimmune hepatitis is not contagious, it is just like other autoimmune diseases. But in this one, the damage happens in the liver.

What happened?

First time I got symptoms was in 2008, six months after gave birth to my first child. I suffered from PPD, and had started working out quite hard and didn’t eat well, I had had thyroid problems (I didn’t understand that back then though!). I was suddenly incredibly tired; I could hardly get up from the sofa, change diapers, walk the dog. I was in a thick fog all the time. I went to check my hemoglobin, which was ok. Then my pee went all dark yellow, so did my eyes. Then my baby’s aunt told me my skin is all yellow too. I went to the hospital.

They took more tests, and my liver test results were bad. They said I’d have to stay there, but since I was still breastfeeding, they let me go home for the night. I came back in the morning to see the doctor. She said my condition was serious and I should be medicated with cortisone. She didn’t want to hesitate and start the medication immediately, because it is difficult to get rid of cortisone. Instead, she said I should sleep and rest all the time, stop breastfeeding (I barely had any milk left anyway and my daughter already ate solids), I should drink lots of water too, and take care that my digestion started working. I came back every morning for blood tests and to meet the doctor. The liver tests quickly showed improvement, and in a month they were very close to normal. Without any medication, I was healed. I was completely healthy the next four years.

Please notice that this is a story of my personal experiences. Everyone is different and our bodies are unique and react in their unique ways. Do not stop taking your medication based on this story.

In 2011 I gave birth to my son. Few months later I was diagnosed with hypothyroidism and a couple months later I got old autoimmune hepatitis symptoms and got into hospital. This time around, doctor ordered heavy cortisone medication and I had to stay in hospital for about 10 days. I was away from my children for three weeks. My son was only 8 months and my daughter 4,5 years. The hepatitis situation didn’t get better as fast as in 2008. Prednisone made me bloat all around, I was very moody and and didn’t feel like myself physically or mentally.

Cortisone and side effects

I have been a kid of a difficult patient since my body responds slowly to medication, or the drugs just cause so severe side effects that they can’t be used. Prednisone in bigger doses (over 20mg) caused me bad mental symptoms. It had to be replaced with Entocort (budesonide), which at first didn’t give me side effects. Prednisone tames the inflammation, but side effects are very common. I got all of them; bloating (all over my body), moon face, acne, increased hair growth around the body but the hair on your head falls off, fatigue, insomnia, moodiness (from euphoria to rage), sweating, strong sense of hunger, problems with digestion, joint pain, losing muscular strength, decreased eyesight, lowered voice.. I am not sure if this was all. And my body became dependent of cortisone. I felt like I had lost myself. I understand why my doctor took the risk and didn’t start the medication in 2008.

A couple years after I got sick, I got a job. At that time my condition had gone worse after a good period. I had recently lost 8 kg (~16lbs), started exercising and felt good with lower doses. But now I was back with heavy doses of Prednisone and time at home with my son was over. It was cool, exciting, emotional and very stressful. It didn’t go well. I was a mess because of the medication, and it was scary to tell about it to my boss. The spring 2014 is probably the worst time of my life; I struggled through the days at work, came home and poured everything on my kids and my man. I waited for Friday and I was so angry and tired, yelled at my kids and was very mean to my man. Then I cried on Sundays because I didn’t think I could go through another week. It was maybe in April when I talked in phone with my doctor and finally told him I thought I am losing my mind. They immediately said it might be the Prednisone and I asked for psychiatric help.

I got to see a psychiatrist and she was just wonderful taking the weight from my shoulders telling me it is the medication that doesn’t suit me and I should have come earlier, when I got sick in the first place. She wrote me a sick leave. I got regular appointments -though this wonderful doctor left to work in another place after that summer – but I saw a psychiatric nurse every week. My medication got changed to much pricier one, but at least I didn’t feel batshit crazy anymore. I met her for a year and a half, and after my therapy ended, they said I can come back later if my condition gets worse.

2017

My current medication has kept the remission on for about 6 months, so we can’t talk about long-term results yet with these doses. I don’t stress as much as I did before, but I am very sensitive to the all the signs of my body, that could be symptoms of hepatitis. So it is quite hard psychically. Also sometimes I feel like a loser or a difficult person for having AIH, tired of having to explain why I don’t drink alcohol or can’t stay in the sunlight (side effects of one med is skin being sensitive to UV rays and increased risk of melanoma), I catch cold easily and my skin has thinned a lot and I bruise very easily. So I don’t feel that good about wearing skirts or shorts either..

BUT I do feel very good at the moment! Being able to do something I love every day (art school), makes me feel so happy and that my days are filled with meaning. I’m going to see my doctor in a couple weeks, it is always very exciting. My liver is still 100% undamaged, so the medication is what’s affected my body the most. I think having AIH has made me appreciate life more, and made me realise nothing can be taken for granted.

Things and advice I heard/wish I had heard when I got diagnosed

– It’s possible that you can live a very normal life even though you have autoimmune hepatitis. There are as many experiences as there are patients. I don’t think it’s wrong to believe it all goes well.
– If you get mental side effects from cortisone, tell your doctor! Don’t try to cope on your own, ask help.
– Learn to listen to your body, you pretty certainly need more rest and stressless life than a healthy person. Make sure you have a chance to go somewhere quiet and calm (preferably nature) whenever you need to.
– Cortisone makes you bloat and your joints stiff and muscles feel weak. Take walks, stretch, do yoga. Even though it feels hard, keep moving your body.
– Avoid sugar and wheat, they make you bloat much more than salt.
– Cortisone makes you want to eat everything. Buy fruit and veggies so you won’t be eating just bread and shit. Eat real food.
– Mind your posture and learn to breathe deep. You got this.
– You are not alone.

Posted by Emma in Posts in English, Terveys, Yleinen, 0 comments

First Aid Beauty

(scroll down for the English review)

Talvella kirjoitin minua riivavasta perioraalidermatiitista. Tilannehan äityi melko pahaksi, ennen kuin viimein sain sen kuriin. Olin joulun jälkeisestä alennusmyynnistä tilannut amerikkalaisen kosmetiikkafirma First Aid Beautyn lahjapakkauksen, mutta viivyttelin tuotteiden käyttöönottoa ihottuman vuoksi. Pelkäsin, että uusi ihonhoitosarja pahentaa sitä. Lopulta kuitenkin annoin periksi ja koska ihottumatilanne oli ihan kauhea, ajattelin että on sama kokeilla.

Onneksi aloin testata tuotteita, sillä suunympärysihottuma alkoi parantua saman tien. Kutina ja kiristys helpottivat heti. Kuiva, hilseilevä iho pehmeni, samoin punaiset näppylät lieventyä. Viikon jälkeen jäljellä oli enää punoittava iho.

Erityisesti sarjan Hydra-Firming Sleeping Cream tuntui olevan supertehokas mitä tuli ihottuman paranemiseen. Käytin sitä paikallisesti aina jos ihottuma näppylöitä alkoi ilmestyä. Kyseinen voide on silminnähden toimiva muutenkin; se kosteuttaa erinomaisesti, joten se häivyttää juonteita ja pitää kuivat läiskät poissa. Ihohuokoseni ovat nykyään todella huomaamattomat, iho tuntuu täyteläisemmältä ja kosteutetulta koko ajan. Voide on todella riittoisaa, välillä huomaan kahmaisevani sitä ihan liikaa. Pieni määrä riittää pitkälle. Käytin voidetta päivittäin ja välillä ihottuman vuoksi useita kertoja päivässä kasvoille, kaulalle ja dekolteelle – aloitin käytön joskus helmikuussa ja purkki oli tyhjä heinäkuussa. Onneksi kesäalet olivat meneillään ja sain tilattua uuden purkin hieman edullisemmin, sillä tämä hiukan alle 40 euron purnukka ei ole minulle ihan halpa hankinta. Maksan tuotteesta kyllä mielelläni, sillä en ole koskaan saanut millään voiteella näin hyviä ja nopeita tuloksia. On aivan ihana tunne, kun iho-ongelma katoaa ja jäljelle jää terve ja tasainen, normaalin tuntuinen iho.

Ultra Repair Cream on toinen käyttämistäni FABin voiteista. Tämä ihanan moussemainen voide on yli 170 g purkissa, joten minulla on sitä edelleen reilusti jäljellä. Käytän voidetta päivävoiteena kasvoille ja riittoisuutensa ja edullisemman hinnan vuoksi enemmän dekolteelle kuin tuota yövoidetta. Myös lapsille ja ihan vauvoillekin voide sopii, jos heille tulee jotain pientä ihoreaktiota. Voide on ihanan kosteuttavaa, rauhoittavaa ja imeytyy nopeasti. Ainesosista löytyvät mm. kolloidinen kaura, sheavoi, allantoiini ja FAB antioksidantti ”boostaaja” joka puolestaan sisältää lakritsijuuri-, reunuspäivänkakkara- ja valkoinen tee -uutteita.

Kevyesti ihosolukkoa kuorivat Radiance Pads laput olivat minulle tuotteena uusi. Kuorintoja en ollut voinut käyttää pitkään aikaan kaikelle hankaukselle herkälle iholleni. Vaikuttavina aineina toimivat maito- ja glykolihapot kuorivat kuolleen ihosolukon hellävaraisesti. Kurkku, amla, sitruunankuori ja lakritsijuuri tasoittavat ja kirkastavat ihoa säännöllisessä käytössä. Itse huomasin ihoni kirkastuvan huomattavasti, ja kasvojen kuorinnan jälkeen on ihana levittää iholle hoitavat voiteet.

Ihoni ei ole lainkaan ärtynyt näiden käytöstä. En käytä tuotetta joka päivä, sillä olen viimeaikoina innostunut laittamaan kasvoilleni itseruskettavaa ja kuoriva vaikutus  kuluttaa tekorusketuksen nopeasti pois. Radiance pads on tuote, joka selkeästi kirkastaa ja kuorii ihoani, ja olen ihastunut! Ilokseni kesäkuun Lookfantastic beauty boxissa oli 20 lapun pakkaus ja kesän alesta tilasin varastoon isomman, 60 lapun pakkauksen ja aion jatkossakin pitää tämän ihonhoitorutiinissani.

Pure Skin Face Cleanser; tätä olen käyttänyt pakkauksesta vähiten. Olen vannoutunut Madaran kasvosaippuan käyttäjä, enkä ole lähtenyt vaihtamaan hyvää pois. Joskus kuitenkin pesen kasvot tällä aamuisin. Tuote tuoksuu pistävästi liimalle (siinä ei varmasti ole liimaa, mutta tuoksu tuo mieleeni sen), mutta tuoksu tulee vain tuotteen ainesosista sillä sitä ei ole peitetty hajusteilla. Netissä monet kehuvat tuotetta ja toiset ovat pettyneitä esimerkiksi saatuaan näppylöitä. Tätä tuotetta tuskin tulen tilaamaan erikseen, vaikka se sopiikin iholleni hyvin.

Vitamin Hydrating Mist on ihana kasvosuihke, joka kosteuttaa ja sisältää myös tuota aiemmin mainitsemaani FAB antioxidant boostia. Tuoksu on ihanan raikas ja tätä tykkään suihkutella kasvoilleni esim. suihkun jälkeen jos en heti ehdi tekemään illan ihonhoitorutiinia, meikittöminä päivinä, tai meikin päälle jos iho vaan kaipaa kosteutusta. En ole varma onko tuotteen valmistus loppumassa, sillä se on FABin sivuilla nyt puoleen hintaan. Mutta jos rakastat kasvosuihkeita, niin tätä kannattaa kokeilla.

First Aid Beautyn tuotteissa ei ole seuraavia ainesosia: keinotekoisia värejä tai hajusteita, parabeenejä, alkoholia, lanoliinia, propyleeniglykolia, mineraaliöljyä, vaseliinia eikä sulfaatteja. Tuotevalikoima on todella laaja, ja apua on tarjolla monenlaisiin iho-ongelmiin ja omaan ihotyyppiin sopivan hoitosarjan rakentaminen onnistuu varmasti. First Aid Beautyn tuotteet eivät ole ihan markettihinnoissa, mutta heillä on myynnissä pienempiä aloituspakkauksia matkakokoisilla tuotteilla ja tosiaan alennusmyyntien aikaan lahjapakkauksia saa hyvällä tuurilla edullisesti. Tuotemerkkiä ei tietääkseni myydä vielä Suomessa, mutta esim. Lookfantastic.com, Feelunique.com, Cloud10.com ja BeautyBay.com myyvät First Aid Beautya. Kyseiset nettikaupat ovat EU:n sisällä, ja hyvin luotettavia ja helppoja käyttää joten mielestäni merkin saatavuus on hyvä.

 

Mainitut tuotteet ja silmänympärys ”roller” jonka ostin myöhemmin erikseen, enkä kirjoittanut siitä tässä // The products reviewed + under eye roller which I didn’t mention. I bought it separately later.

//translation

When I got and tried a sample of First Aid Beauty’s Hydra-Firming Sleeping Cream last December, I knew I had bumped into something spectacular. I used just the tiniest amount around my face, and got three uses out of that sample. My dry patches and irritation was gone, fine lines and pores less visible and overall my skin looked so plump and even.

So, when I saw a First Aid Beauty gift set on sale after Christmas, I did not hesitate purchasing! The kit included all full size products -except the Pure Skin Face Cleanser was a bit smaller than regular – the sleeping cream I mentioned, Ultra Repair Cream, Radiance Pads and Vitamin Hydrating Mist.

The Hydra-Firming Sleeping Cream became the product that healed my perioral dermatitis. I had procrastinated using the FAB products, because I was afraid to start using a new skincare line when my skin was in such bad condition. I feared it would make things worse. But my dermatitis was so bad I thought it can’t get worse, so I gave them a try.

In one night the burning irritation was gone, and quickly other symptoms relieved and my skin started to heal. Besides that this cream is amazing with my POD, it also does all the other magical stuff I mentioned! What else can you ask from a face cream? This. Stuff. Works.

In the daytime I moisturize with Ultra Repair Cream. It’s also so good! It comes is a big ass jar, it’s whipped formula feels so lovely and super hydrating. With this one too a little goes a long way (but it feels so good you’ll want to spread it all over). It is suitable for the most sensitive skins, so my kids can use it too. Ultra Repair Cream is also calming and relieves any irritation, it hydrates very well, applies easy and is wonderful under makeup.

Radiance Pads were totally new thing to me. I hadn’t used any kind of exfoliating products for a long time, because my skin can’t take scrubs or konjac-sponges. At first it felt like wiping with toner, but I quickly started seeing results.

”A daily treatment pad that contains just the right amount of Lactic and Glycolic Acids to safely and effectively exfoliate, tone, and brighten all skin types, including sensitive.

Facial Radiance Pads are safe for daily use by all skin types—even sensitive. Cucumber and Indian Gooseberry help tone skin while Lemon Peel and Licorice Root leave the complexion looking bright and glowing. Regular use of these pads will smooth the skin’s texture—providing the perfect canvas for flawless makeup application.”

My skin tone became brighter and my skin seemed more even. I see the results every time I use these pads regularly. I have taken pauses because I like to use self-tan on my face and it wears out fast if I use these pads; maybe I should just add some face tan every night? Anyone else found a solution for this dilemma? I was so happy to receive 20 pcs of these pads in Lookfantastic Beauty Box this summer, and then I bought a bigger, 60 pads package from summer sale. I am totally into these ones too, great product!

Vitamin Hydrating Mist was a great addition to the kit! I love face mists, but for some reason I don’t buy them. So I was happy to have this one. I like to spray some on my bare skin on no makeup days or before moisturizing, or whenever I feel like a bit of extra hydration. It has Vitamins B5, C and E, FAB Antioxidant Booster that is a mix of Licorice Root, Feverfew and White Tea extracts. The fresh scent comes from grapefruit extract, basil leaf extract, bergamot, rosemary, patchouli and sandalwood, and it is just lovely and uplifting!

The only product from the gift set, that I am not hyping about is the cleanser. To me it is a regular cleanser and because I am so attached to Mádara’s face soap, I don’t know what to say about this. I use it to wash my face in the morning if I feel just water isn’t enough.

All of our products are free of: Artificial Colorants and Artificial Fragrances, Parabens, Alcohol, Lanolin, Propylene Glycol, Phthalates, Mineral Oil, Petrolatum and Sulfates.

All in all, I have found such a huge help from this brand and love the variety of products, the ingredients and overall the simplicity and quality of their cosmetics. They still seem to have their final sale on in theis US site, so I suggest you guys give it a look! In Europe, the brand can be found for example from Lookfantastic.com, Feelunique.com, Cloud10.com ja BeautyBay.com.

 

Source of information: www.firstaidbeauty.com

No affiliates, not sponsored – my own experience and opinion.

Posted by Emma in Ihonhoito, Posts in English, Suosikkituotteet, Tuotearvostelu, Yleinen, 0 comments

Autoimmuunihepatiitti

Hei vaan ihan super pitkän tauon jälkeen! Keväällä en uskonut, että tauko venyisi näin pitkäksi. Tuntuu siltä kuin pitäisi aloittaa ihan uudelleen koko blogi. Väsyin kaikkeen tekemiseen koulun lisäksi, joten täytyi hieman priorisoida. Pääasiallinen syy väsymykseeni löytyy kuitenkin kehostani. Olen sairastanut autoimmuunihepatiittia vuodesta 2008.

Autoimmuunihepatiitti eli AIH on autoimmuunisairaus, et siis voi saada tartuntaa. Immuunijärjestelmä hyökkää maksaan ja aiheuttaa maksan tulehtumisen. Kyseessä on harvinainen sairaus. Minulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta, autoimmuunisairaudethan usein tulevat ”kimpassa”. Koen aiheen erittäin tärkeäksi kirjoittaa, sillä kun itse sairastuin, googletin etsien tietoa ja samaa sairastavien kokemuksia. En ole vieläkään onnistunut löytämään esimerkiksi vertaistukiryhmää AIH-potilaille. Tästä muistelmasta tulee pitkä, joten jaan sen osiin

2008

Ensimmäisen kerran tauti oireili minulla alkuvuodesta 2008. Esikoiseni oli tuolloin noin puolivuotias. Olin todella väsynyt. Muistan tuolloin joulukuussa 2007, kun voin tosi huonosti. Valvoin kokonaisia öitä, ilman silmäystäkään unta. Kehoni ja pääni oli ihan sekaisin, olin saanut ihanan vauvan jota rakastin, mutta silti tuntui kamalalta. Alkutalvesta aloin käydä jumpassa ja spinningissä, koska halusin eroon raskauskiloista.

Vuoden 2008 alusta olin tosi väsynyt ja alakuloinen. Väsymys meni niin pahaksi, että vaunulenkit jäi 50 metrin pituisiksi. En jaksanut nousta sohvalta, kävellä kaupassa. Taistelin vauvalle puhtaat vaipat ja hänen perustarpeensa. Maito alkoi loppua. Soitin itselleni verikokeet – kaikki ok, hemoglobiini vähän alhainen. Sitten eräänä päivänä huomasin että pissa on ihan tumman keltaista, silmämunani kellersivät. Tyttäreni kummitäti oli käymässä ja kysyin häneltä huomaako hän mitään. Hän sanoi että kyllä, ja ihosi on myös keltainen. Soitin päivystykseen ja lähdin sairaalaan.

Päivä meni vauvan kanssa sairaalassa, en muista oliko kummitäti siellä mukana. Lopulta, myöhään illalla olimme sisätautiosastolla. Osasto oli täynnä ja minun olisi pitänyt nukkua käytävällä. Hoitajat päästivät minut kuitenkin kotiin, koska imetin vielä. Palasin aamulla aikaisin takaisin, että olisin paikalla ja tapaisin lääkärin. Lääkäri kertoi minulla olevan maksatulehdus, maksa-arvot asat/alat olivat jotain yli 2000 ja kertoi, että tila on vakava. Ja että tähän käytetään kortisonia lääkkeenä, jotta tulehdus saadaan pois. Hän kuitenkin mietti pitkään, ja sanoi sitten että ei mielellään aloita kortisonilääkitystä koska siitä on niin vaikeaa päästä eroon. Se olisi tietenkin riski, mutta lääkitys aloitettaisiin jos arvot jatkaisivat nousua.

Mitään lääkitystä ei aloitettu. Kehoni normaalit toiminnot olivat ihan jumissa, joten hän määräsi minut juomaan nesteitä todella paljon sekä nukkumaan ja lepäämään. Imetys piti lopettaa heti; onneksi tytär joi pullosta ja söi jo kiinteitä. Vatsan pitäisi toimia useita kertoja päivässä, joten muistaakseni mun piti ottaa jotain laksatiivia. Palasin aikaisin joka aamu sairaalalle verikokeisiin, ja menin kotiin nukkumaan. Lapsen isä ja hänen äitinsä hoitivat tyttöä. Maksa-arvot alkoivat laskea nopeasti. Parin viikon päästä voin jo paljon paremmin, maksa-arvot olivat laskeneet hurjasti. Kuukauden päästä arvot olivat lähellä normaalia. Ilman lääkkeitä. Ilman kortisonia. Olin täysin terve seuraavat neljä vuotta.

2012

Sain toisen lapseni 2011. Marraskuussa samana vuonna mulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Syksyllä olin jälleen aloittanut liikkumisen, kävin kuntokeskuksen jumpissa ja spinningissä. Masennusta ei ollut, päin vastoin, olin paljon rennompi ja ihan super onnellinen. Helmikuun alusta aloin tuntea väsymystä ja pikku hiljaa muitakin oireita alkoi ilmetä. Pahoinvointi, tumma virtsa, maito alkoi loppua. Tunnistin oireet ja soitin terveysasemalleni. Tähän väliin täytyy mainita, miten erinomaista palvelua sain terveysasemalla sairaanhoitajalta. Hän otti oireeni heti tosissaan ja pääsin verikokeisiin. Hän myös soitti minulle heti, kun tulokset olivat tulleet ja sain hakea häneltä lähetteen yliopistolliseen sairaalaan. Minä soitin äidilleni, että voiko hän tulla hoitamaan lapsia, sillä arvasin joutuvani jäämään sairaalaan.

Olin sairaalassa n. kymmenen päivää. Toiveistani huolimatta minulle aloitettiin vahva kortisonilääkitys Prednisolonilla. Lapset kävivät välillä katsomassa, tytär oli 4,5-vuotias ja poika 8 kuukauden. Mieheni kävi luonani päivittäin. Olin poissa lasteni luota yli kolme viikkoa. Kortisonilääkityksen sivuoireet olivat aluksi vain sekava olo ja voimakas turvotus koko kehossa ja kasvoilla. En muista, miten maksa-arvot lähtivät laskuun. Huomattavasti hitaammin kuitenkin kuin vuonna 2008.

Kortisoni

Olen vaikeasti hoidettava potilas, sillä lääkevaste on huono. Prednisolon-kortisoni aiheutti minulle suurempina annoksina voimakkaita psyykkisiä oireita. Prednisolon vaihdettiin lopulta kokonaan Entocort-nimiseen kortisoniin, josta en alussa saanut oireita. Prednisolon taltuttaa tulehduksen tehokkaasti, mutta sivuoireet ovat todella yleisiä ja sain kaikki mahdolliset; nesteen kertyminen kehoon, kuunaamaisuus, akne, voimakas karvan kasvu, uniongelmat (koko ajan väsyttää mutta öisin valvot), mielialan vaihtelut (euforisesta onnentunteesta hallitsemattomaan raivoon), hikoilu, voimakas nälän tunne, ruoansulatusongelmat, näön huonontuminen ja äänen muuttuminen, hiustenlähtö, nivelkipu ja lihasten heikentyminen… en edes muista kaikkia. Ja keho voi tulla riippuvaiseksi kortisonista. Koin olevani yhtäkkiä jonkun toisen kehossa, joku toinen ihminen. Ymmärrän, miksi lääkärini halusi välttää lääkityksen aloittamisen vuonna 2008.

Pari vuotta sairastumiseni jälkeen pääsin töihin. Maksa-arvot olivat tuolloin jälleen kohonneet, ja jouduin aloittamaan Prednisolonin uudelleen. Olin juuri päässyt tosi pienelle annokselle, liikkunut ja syönyt terveellisesti ja päässyt turvotuksesta eroon – painoa lähti 8 kiloa. Vanhempainvapaalta uuteen työhön siirtyminen oli ihanaa, mutta myös valtavan stressaavaa. Olin ihan sekaisin lääkkeestä. Pinnistelin jokaisen työpäivän loppuun, pääsin kotiin ja purin väsymykseni perheeseen. Taistelin perjantaihin asti ja viikonlopun stressasin maanantaita, raivosin lapsille kaikesta, olin ilkeä miehelleni, itkin sunnuntait että miten jaksan mennä maanantai aamuna töihin. Lääkärin soitto oli eräänä kevätpäivänä kesken työpaikan tapahtuman ja itkin hänelle puhelimessa, että olen sekoamassa ja tarvitsen apua psyykkisiin oireisiin. Vieläkin tuo kevät 2014 on muistoissani elämäni kamalin aika sairastumiseni jälkeen.

Pääsin tapaamaan lääkäriä yleissairaalapsykiatrian polille, mikä oli ihan valtavan suuri apu. Hän kirjoitti minulle heti sairasloman, ja tapaamisista tehtiin säännöllisiä. Hän oli todella empaattinen, rohkaisi minua ja heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen olin vain niin helpottunut; en olekaan ehkä tulossa hulluksi vaan se johtuu lääkkeestä. Lääkitystäni alettiin muuttaa heti. Kesälomien jälkeen kuulin, että ihana lääkärini on siirtynyt muualle. Tapaamiset polilla oman hoitajan luona jatkuivat kuitenkin 1,5 vuotta, ja minulle sanottiin että heti pääsee takaisin jos tilanne huononee.

2017

Pysyvää lääkitystä ei ole löytynyt, viime keväänä lääkitystä on muutettu viimeksi ja kuukausi sitten laskettiin kortisoniannosta. Entocort 9 mg:sta 6 mg:n. Käytän Prograf-nimistä hylkimisen estoon tarkoitettua lääkettä (elinsiirtojen jälkeen käytetään tuota) sekä Merkaptopurin-nimistä, mikä on muistaakseni leukemialääke. Lisäksi myös Thyroxin kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Asioita ja neuvoja, joita kuulin/olisin toivonut kuulevani, kun sairastuin

  • On mahdollista, että pystyt elämään hyvin normaalia elämää, vaikka sinulla on autoimmuunihepatiitti
    • AIH tapauksia on niin monenlaisia, jokaisella on oma kokemus. Minun mielestäni ei ole väärin uskoa, että kaikki päättyy hyvin.
  • Jos kortisoni tekee psyykkisiä oireita, kerro niistä lääkärille
    • itse olen viimeiseen asti aina, että kyllä mä selviän ite, vaikka oikeasti tekis mieli hautautua elävältä. Se on virhe. Pyydä apua, oireisiin siis.
  • Yritä opetella rauhoittumaan ja purkaa stressiä, mene luontoon ja hiljaisuuteen. Hommaa itsellesi mahdollisuus olla rauhassa.
    • Minusta on tullut todella herkkä tietynlaiselle melulle (lapset).
  • Lepää aina, kun siltä tuntuu.
  • Kortisoni turvottaa ja tekee nivelistä tönköt jne. Yritä silti liikkua, esimerkiksi kävele, venyttele, joogaa.
  • Sokerin ja vehnän välttely hillitsee kortisonipöhöä paljon paremmin kuin pelkkä suolan välttely.
  • Kortisonimässyt on jotain käsittämätöntä. Pidä käsillä hedelmiä ja vihanneksia 24/7. Heitä leipä ja sokeriset jogurtit ym. menemään. Syö oikeaa ruokaa.
  • Oikaise ryhtisi ja hengitä syvään. You got this.
  • Et ole yksin tämän kanssa

Miltä tuntuu

Psyykkisesti tämä on aika kuormittavaa, väsyn herkästi, olen herkkä kaikille kehon viesteille ja pelko on läsnä tuon tuosta. Olen alusta asti miettinyt, mitä tein väärin, että sairastuin. Toisinaan koen olevani epäonnistunut ja hankala ihminen tämän vuoksi. Epäonnistunut, koska en ole ollut tarpeeksi läsnä, meditoinut ja syönyt autoimmuuni-paleo ruokavalion mukaan tms. ja parantanut itseäni. Tunnen itseni hankalaksi ihmiseksi koska sairaudesta johtuen olen väsynyt, en käytä alkoholia (joillekin se tekee epämukavan olon tietyissä tilanteissa enkä jaksa kaikille aina selittää, miksi en käytä), töistä jouduin olemaan paljon sairaslomilla jatkuvien flunssien tai maksaoireiden vuoksi. Lääkityksen vuoksi en saisi oleilla auringossa, mikä on myös ärsyttävää joutua sanomaan ääneen. Mietin, että ärsyttääkö ihmisiä kun aina mulla on joku este. Mun iho on ihan vaalea, ohut ja saan mustelmia kaikesta, joten en viitsi pitää lyhyitä hameita jne. Kaikkia sellaisia käytännön juttuja mihin tämä vaikuttaa. Tällä viikolla meni hermot, ja läträsin päälleni mahdollisimman paljon aurinkovoidetta ja vein lapseni rannalle uimaan kun aurinko paistoi.

Olen kuitenkin niiin onnellinen, että maksani on säilynyt vaurioitta; sairaus ei ole vaikuttanut kehooni läheskään niin paljon kuin lääkkeet. Pystyn elämään lähes normaalia elämää. Olen kiitollinen, että pystyn liikkumaan normaalisti ja nauttimaan elämästä. En mielelläni sano, että sairaus jotenkin olisi jalostanut minua, mutta on se varmasti. Siksi kai meillä ihmisillä on vastoinkäymisiä. Ymmärrän, miten arvokasta kaikki tämä aika on, kun saa kirmailla hyvinvoivana ympäriinsä, sillä se ei ole itsestäänselvyys.

Kaikki kysymykset, omat kokemukset ja muut kommentit on enemmän kuin tervetulleita!

Posted by Emma in Autoimmuunihepatiitti, Terveys, Yleinen, 0 comments

Veet Sensitive Precision Beauty Styler

Hankin hiljattain itselleni (erään kauneustubettajan videon innoittamana) Veet Sensitive Precision Beauty Stylerin. Se on paristolla toimiva karvojenpoistolaite/trimmeri, jota voi käyttää koko keholle missä vain siistittävää karvoitusta esiintyy.

Halusin kokeilla sitä, koska kuten useilla meistä naisistakin kasvoilla on häiritseviä viiksi- ja/tai leukakarvoja, kulmakarvat ja poskilla kevyttä untuvaista karvaa, niin myös minulla. Myös monet lääkkeet (kuten kortisoni, aiheuttaa hirsutismia, eli lisääntynyttä karvankasvua). Aiemmin minua on hävettänyt ylähuulen päällä kasvavat karvat, mutta koska aiheesta on alettu nykyään puhua niin paljon (kiitos taas bloggaajille!), sain huomata että tämähän on ihan yleinen ominaisuus myös naisten keskuudessa. Karvojen poistoon on monenlaisia menetelmiä; höyläys, vahaus, sokerointi, epilaattorit, threading jne. On jokaisen oma asia miten karvojensa kanssa toimii vai antaako niiden vain olla.

Aihe näyttää olevan pinnalla eri sosiaalisissa medioissa ja olin lukenut kasvojen ihokarvojen ajelun olevan hyödyksi meikin pysyvyyden ja tasaisuuden aikaansaamisessa. Minua houkutteli myös se, että kulmakarvoja ei tarvitsisi enää nyppiä, vaan laite auttaisi siistimään ne nopeasti ja kivuttomasti.

Laitteessa on kaksi eri levyistä terää sekä trimmeriosa molemmille terille. Pakkaus sisälsi myös pariston, sudin terän puhdistukseen sekä säilytyspussukan.

Aloitin kapealla terällä siistimään kulmakarvojani.  Terä leikkaa kyllä karvat, mutta jättää pienen tyngän ihon yläpuolelle. Seuraavaksi ylähuulen karvoihin; sama tilanne, terä ei leikkaa täysin ihonmyötäisesti. Ihon pinnalle jää siis pienen pieni sänki. Ja mitä tulee esimerkiksi kulmakarvoihin tai ladystacheen (siis niihin karvoihin naisen ylähuulen päällä jotka eivät ole siis viiksiä vaan ei-toivottua karvoitusta), niin eihän nyt hemmetti viekööt siihen saa jäädä sänkeä. Oikeastaan: mihinkään, mistä poistan karvoja, ei saa jäädä sänkeä. Sänki on seuraavan päivän juttu, mutta se ei saa olla käsittelyn tulos.

Pienet leikkuriosat sopivat hyvin kasvojen eri alueille. Pelotti että saan jonkin pakkoliikkeen ja leikkaan ripseni…

Kokeilin laitetta poskiin, sääreen, ajelin sillä molemman käsivarret. Sänkeä. Painoin reilummin. Silti sänki. Tässä vaiheessa päätin luovuttaa. Tämä laite ei aja kaikkea pois tai sitten en vain osaa! Höylä tai kulmakarvatrimmeri, joissa terä oikeasti tulee ihoa vasten, ei jätä sänkeä. Ei muuta kuin kulmakarvatrimmeri kauniiseen käteen ja höyläämään.

Kulmakarvatrimmeri

Ajelin koko naaman, paitsi -eh- kulmakarvoja. Ihoa joutuu kevyesti venyttämään, ja höyläämään myötäkarvaan lyhyin vedoin. Jo alkoi tulla sileää jälkeä ja pehmeää valkoista untuvaa irrota naamasta. Tämä tekniikka myös samalla kuorii ihoa.

Kyseessä ei ole mikään kaheli uusi keksintö, vaan samantyyppistä menetelmää on käytetty jo pitkään kosmetologien hoitona dermaplaning nimellä. Hoidossa kosmetologi käyttää tarkoitukseen suunniteltua veistä, ja ikäänkuin ajaa ihon samalla tavalla kuin parranajossa. Toimenpide poistaa iholta karvat sekä kuolleen ihosolukon. Näin voiteet ym. vaikuttavat aineet pääsevät ihoon tehokkaammin.

Niin dermaplaningissa kuin itse suoritetussa sheivauksessa ihokarvat eivät kasva paksumpina takaisin. Minulla on parin viikon jälkeen vielä siloinen iho, ainakin kun silittää myötäkarvaan. Siis uusintasheivaus olisi paikallaan.

Jälkimmäisessä menetelmässä siis ihosta tuli huomattavasti sileämpi. Taidankin hommata jostain e-baysta tms. edullisia kulmakarvatrimmereitä naamakarvojen poistoon, trimmerien terät kun tylsistyvät todella nopeasti ja Suomen marketeissa ne ovat naurettavan kalliita kestoon nähden.

Oliko Veet trimmeri siis täysin susi ostos? Ei. Jos olet geeneiltäsi runsaasti kulmakarvoja omaava, eli sinulla on vaikkapa pitkät ja tuuheat kulmakarvat kuten naisella Veetin mainoksessa, trimmeri on varmasti ihan kiva hankinta. Voi nopeasti trimmata pitkät kulmakarvat lyhyeksi. Mutta noin yleisesti ottaen laitteelle tulee yksi ainoa trimmauskohde mieleen… Ja siihen se varmasti sopiikin oikein hyvin. Jokainen voi sitten itse arvioida, onko puskan trimmaus parinkympin sijoituksen arvoinen 🙂

Sheivaatko, vahaatko, nypitkö? Miten suhtaudut kasvojesi karvoitukseen?

 

Posted by Emma in Ihonhoito, Meikki, Tuotearvostelu, Yleinen, 0 comments

Kauneusgurusuosikkini // My favourite beauty gurus

Tässä postauksessa sanalla kauneusguru tarkoitan kauneusbloggaajia ja kauneustubettajia.

Chloe Morello (Youtube)

Chloe Morello

Ihan ensimmäisenä mainitsen Chloen, koska hänen innoittamanaan loin The Beauty Squaresin Instagramiin. Chloe on australialainen 26-vuotias kauneusguru, ja hän tekee pääasiassa meikkausvideoita joissa samalla arvioidaan uusien tuotteiden ominaisuuksia. Rakastan Chloen rentoa ja itsevarmaa tyyliä, huumoria ja rehellisyyttä. Vaikka Chloe on aivan superkaunis, hän tuntuu olevan todella jalat maassa -tyyppi, ja kertoo avoimesti esim. iho-ongelmistaan, ottamistaan täyteaineista, botox-pistoksista ja on kaikin tavoin luonnollisen mutkaton ja rento ulkomuotonsa suhteen. Hänen videoillaan ei ole ärsyttävää taustamusiikkia (esim. edm-säklätystä). Hänen luomansa meikkilookit ovat sellaisia joita itsekin haluan kokeilla (en pidä Instagramin ”drag queen” tyyleistä). Hän julkaisee uuden videon kahdesti viikossa.

Tati (Youtube)

Tati Westbrook

Yhdysvaltalainen Tati on minulle uusi tuttavuus, mutta olen jo aivan koukussa hänen videoihinsa! Tati julkaisee videon ilmeisesti joka päivä. Hän on yli kolmekymppinen, kuten minäkin. Hänen videonsa ovat pääosin tuotteiden arviointeja, ja häneltä löytyy ihan mielettömästi vinkkejä kosmetiikan helmistä ja niistä jotka kannattaa jättää hyllyyn. Mukana on niin edullisia markettimeikkejä kuin kalliimpienkin sarjojen ja huippukalliiden luksusbrändien kosmetiikkaa. Tatin videotarjonta on todella monipuolista meikkitutoriaaleista ensivaikutelmiin, vlog-tyylisiin videoihin jne. Rakastan hänen rauhallista ja miellyttävää ääntään ja huumoriaan.

 

Ostolakossa (blogi)

Virve Vee

Suomalainen, nykyään Tukholmassa asuva Virve on kirjoittanut Ostolakossa-blogia vuodesta 2009 saakka ja on varmaankin Suomen tunnetuimpia ellei tunnetuin kauneusbloggaaja. Itse olen lueskellut hänen blogiaan jo muutaman vuoden. Blogia päivitetään tiuhaan, ja olen joskus miettinyt että onkohan tuotetta tai kauneus”villitystä”, mitä Virve ei ole testannut? Eli jos etsit arviota tuotteesta suomeksi, suuntaapa Ostolakossa-blogiin. Virven postaukset ovat sopivan pituisia ja ytimekkäitä ja hänellä on blogissaan kauniit ja laadukkaat kuvat.

Tässä kolme kovaa kosmetiikkagurua, joita siis seurailen eniten!

Erikseen haluan vielä mainita Eerikan, johon olen tutustunut Instagramin kautta. Hänellä on mielettömän upeita kynsilakka- ja meikkikuvia, viime vuonna aloitettu meikkitutorial Youtube-kanava sekä viime syksynä aloitettu blogi. On ollut mahtavaa päästä tutustumaan häneen – asumme samassa kaupungissa – ja höpöttelemään kosmetiikasta ihan kasvotusten. Eerikan kannustuksen ja neuvojen ansiosta uskaltauduin viimein aloittamaan omankin blogini.

Toinen, jonka haluan myös mainita. on ystäväni Gingerbiscuit-blogi. Aloitimme blogit lähes samaan aikaan, ja hän myös kirjoittaa kosmetiikan lisäksi parisuhteesta ja muista elämäänsä koskettavista aiheista. Gingerbiscuitin kirjoittaja on lisäksi rakkaan ystäväni elämänkumppani, mutta he asuvat eri kaupungissa joten en tapaa heitä kuin ehkä kerran vuodessa. Instagramista löydät hänet nimimerkillä Gingerbiscuitxoxo.

On ihanaa kun saa välillä unohtaa huolet ja murheet ja höpistä kavereiden kanssa ns. turhamaisuuksista ja fiilistellä vaikkapa luomivärin pigmenttiä tai voiteen ominaisuuksia tai kaunista pakkausta. Ja kenelle ensimmäisenä laitat viestin, jos joku ostoksesi oli täysi susi?

Näin. Ketä sinä seuraat Youtubessa tai kenen blogia luet? (tämän lisäksi <3) Vinkkejä tännekin 🙂

//

Translation:

By beauty gurus I mean beauty bloggers and beauty Youtubers <3

Chloe Morello

This 26-year-old Aussie babe is my first youtuber I got hooked on little less than a year ago. She’s the reason I wanted to start my Instagram beauty account and have spent unknown amount if money on cosmetics last year. Her humorous down-to-earth style, jaw-dropping beauty combined with make up style that’s easy for my eyes, makes her my favorite. I always look forward to her videos which she publishes approximately twice a week. Her vids are get ready with me -vids, tutorials, first expressions, vlogs and weird but funny challenges.

Tati

I found Tati about two-three weeks ago and oh man! She is so beautiful, positive, funny and I just love her calming voice. She releases new vids nearly every day. She has tutorials, get ready with me -vids, loads of reviews, and so much more! She is the most versatile beauty vlogger I know. Especially I love her vids because of the high street/drugstore reviews. I bet most of you have heard of her =)

Ostolakossa

One of the most popular if not the most popular Finnish beauty blog. I read her blog occasionally, her reviews are great and it’s difficult to find a product she hasn’t tried. She writes in Finnish.

Who are your favorite beauty gurus and why?

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Posted by Emma in Posts in English, Yleinen, 2 comments

Kolme kirjaa

On aika päivittää tänne lukemiani teoksia, ennen kuin ne tyystin unohtuvat. Tällä hetkellä minulla odottaa yksi kirjaston kirja tuossa pöydällä, ja taidankin tarttua siihen seuraavaksi. Lukeminen on ihanaa! Tässä lyhyet arvostelut kolmesta kirjasta.

Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus

Minulle kirjojen visuaalinen ilme on luonnollisesti todella tärkeää, ja tartuin tähän heti kirjakauppaan astuttuani. Pokkarit on kivoja, kun ne ovat niin edullisia ja niitä on helpompi passata sitten kavereille. Tosin tämä on niin ihana, etten tiedä haluanko luopua tästä. Kirjaan on tullut jo jatko-osakin, jonka aion myös hankkia, heti kun pokkariversio tulee myyntiin.

Mutta siis itse tarinaan.

Todella kaunis ja todella koskettava tarina sijoittuu eksoottiseen Burmalaiseen pikku kylään ja kertoo siitä oikeasta, loputtomasta, ehdottomasta rakkaudesta. Tässä kirjassa on kaikkea, mikä saa minut kyyneliin. En löydä tälle muita sanoja, suosittelen kaikille.

Liane Moriarty: Nainen joka unohti

Nainen menettää viimeiset kymmenen vuotta muististaan tapaturman seurauksena ja joutuu keskelle avioeroa ja superaktiivista perheenäidin elämää.

Todella herkullinen asetelma tässä kirjassa! Alussa koin hieman liian pitkäksi vaiheen Alicen muistinmenetyksessä, mutta jotenkin tarinan rytmi mukailee hyvin päähenkilön ajatuksenjuoksua (ja sen puutetta). Alussa Alice on ihan pihalla ja yrittää hahmottaa tapahtunutta (hidas alku), hän kuitenkin ymmärtää että arjen on pakko kulkea eteenpäin ja tekee mitä pystyy samalla ihmetellen miten hänen elämästään on tullut sellaista (tarina saa vauhtia), hän alkaa muistaa jotain pikkuhiljaa ja loppua kohti tahti tiivistyy ja ihan viimeisille sivuille asti se pysyy tiiviinä ja mielenkiintoisena – ihan lopussa vielä yllätys kirsikkana kakun päällä.

Pidin kirjasta todella paljon! Todella ajatuksia herättävä – entä jos minä yhtäkkiä menettäisin 10 vuotta muististani? Olisi varmaan todella järkyttävää, tuskin pystyisin poistumaan sairaalasta. (Yhtä kamalaa olisi siirtyä kymmenen vuotta taaksepäin tietäen kaiken mitä nyt tiedän ja näiden nykyisten muistojen kera.) Mielenkiintoinen, hauska ja koskettava. Äitinä ja kaksi eroa kokeneena tähän on osittain helppo samaistua. Nauratti ja yllättäen jopa itketti välillä.

Vanhemmuus ja se miten se muuttaa parisuhdetta, ero, se miten ihminen oikeasti todellakin kasvaa ja muuttuu koko elämänsä ajan, lasten saaminen ja se kun ei saa lapsia – nämä koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa ja tämä viihdyttävä kirja todennäköisesti antaa ajateltavaa ja samastumisen kohtia monille meistä. Tämän kirjailijan kirjoja haluan lukea lisää!

Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

Saattaa sisältää spoilereita.

Tätä kirjailijan esikoista oli kehuttu kovasti ja ystäväkin suositteli, joten pitihän se lukea. Pidin kirjan tavasta siirtyä nykypäivästä menneisiin tapahtumiin ja siitä kuinka lukija tietää koko ajan hieman enemmän kuin tapausta tutkivat henkilöt. Vai onko se homman nimi kaikissa murhamysteerikirjoissa? hmm.

Kirjassa on kuvattu amerikkalaista pikkukaupunkia hienosti, ja muutenkin tapahtumaympäristö piirtyy mielikuviin melko tarkkana. Kirja on aika pitkä, ja välissä oli jaksoja jolloin olisin halunnut vain kelata eteenpäin. Loppuratkaisu oli mielestäni jotenkin tylsä. Jäi sellainen hölmö fiilis, koska odotin jotain järisyttävämpää.

Koko lukukokemusta varjosti kirjan naishahmot. kirjassa on kaksi suloista ja seksikästä pikku höpsöä – ”nais”pääosassa on 15-vuotias Nola, joka ei minun mielestäni täytä vielä naisen kriteerejä. Hän on naiivi teini-ikäinen, joka on kirjan ns. rakkaustarinan toinen osapuoli. Loput tarinan naiset ovat täysin sekopäisiä idiootteja, sietämättömiä hahmoja. Onko tämä harkittua provokaatiota vai kertooko tämä kirjailijan huonoista kokemuksista naisten suhteen?

Ehkä tämä Lolita-tyyppinen tarina ei olisi ottanut minua niin kovasti hermoon, jos kirjailija olisi voinut tosiaan käyttää hieman aikaa luodakseen edes yhden normaalin, fiksun aikuisen naisen tähän kirjaan – edes muutaman rivin verran johonkin sivuosaan ja edes hitusen järkeä päähän pääosan teinille.

Vaikka kirja ärsytti, oli pakko lukea loppuun – sen verran kiehtova tarina oli.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Posted by Emma in Kirjat, Yleinen, 0 comments

Negatiivisuustulva // Negativity post

(Huom! Tämä postaus sisältää negatiivisia ajatuksia, puhetta kuukautisista, ja muuta vollotusta)

Viime aikoina kaikki meikkifiilistely on jäänyt taka-alalle tämän perioraalidermatiitin vuoksi. Paitsi että olen kärsinyt tästä raivostuttavasta iho-ongelmasta, olen ollut kiireinen koulun takia (+ olen äiti ja talouden ainoa aikuinen). Meikkaus tapahtuu siis yleensä klo 6.00-7.00 välisenä aikana joten mitään kovin hienoja tekeleitä en kasvoilleni saa. Olen kyllä viimeisen viikon aikana kaivanut esille vanhan luksuskaverini Giorgio Armanin Eyes To Kill monoluomivärin. Levitys puhtaalla kostealla sormella luomelle ja avot – silmäluomi näyttää siltä kuin sille olisi levitetty nestemäistä ruusukultaa. Aika näyttävää arkimeikkiin mutta what the hell, se on ihanaa ja ehkä ihan vähän kompensoi karmeita silmäpussejani. Luomiväri oli aivan sairaan kallis ja ostin sen, kun nuorimmaiseni oli vasta syntynyt ja elämäni järkyttävää kaaosta ja olin tosi köyhä. Ihana tunnearvoa sisältävä upea pikku purkki. Ja elämäkään ei ole enää ainakaan järkyttävää.

Meikkaamiseni keskittyy nykyään kaiken ”karmean” peittelemiseen; suunympärysihottuma, silmäpussit, tummat silmänaluset, verisuonet, roikkuvat suupielet, kaksoisleuka… Meikkaaminen ei ole enää aina kivaa, vaan inhottava pakko ja tiedän että koululle päästyäni meikit ovat pääosin rantuina silmärypyissä ja vaaleana sotkuna tumman takkini kauluksessa. Voiko siitä tosiaan olla vasta kuusi kuukautta kun katsoin peiliin tyytyväisenä? Kaulassani on ryppyjä, ne ilmaantuivat viime kesänä.

Mitä siis on tapahtunut? Elämässä rasittava jakso, stressi, uni, ravinto, altistuminen jollekin ulkoisille tekijöille, tähtien asento ja pörssikurssit, ei voi tietää varmasti. En haluaisi käyttää sanaa ikääntyminen. Ikääntyminen tapahtuu kuusikymppisten jälkeen ja koko ikääntymisjuttu on minusta vain synonyymi luovuttamiselle. ”Ääh ei vaikuta enää kokeilla uutta kun olen niin vanha, en uskalla kun olen aina tehnyt näin jne.” sama alkaa odottaa kuolemaa ja kuolla pystyyn ennen sitä. Hups vaan, tämähän lähti vauhdilla sivuraiteille!

Mutta siis mitä tulee ulkonäköön, niin tietenkin ajan kulku jonkin verran vaikuttaa ulkonäköön, ryppyjä tulee väkisinkin (se perkeleen winged eyeliner on mahdottomuus näillä lurpattavilla ja alati turpoavilla silmäluomilla). Koen olevani kuitenkin monessa suhteessa paremmassa kuosissa kuin nuorempana ja tiedämme niitä jotka tuntuvat näyttävän nelikymppisinä paremmalta kuin koskaan joten olen aika toiveikas. Niinkuin vaikka Susanna Tanni ja Jennifer Lopez. Terveelliset elämäntavat ja geenit, jooga, mehustus? Miksi oi miksi en ole vieläkään hankkinut mehustinta? Ai niin, hammaslääkäri varoitteli nauttimasta liikaa smoothieita ja mehuja koska minulla on heikot hampaat. Haluan näyttää freesiltä nelikymppisenä, mutta haluan myös että mulla on silloin suussa omat hampaat.

Lopetin sokerin syönnin. Tutustun FODMAP-ruokavalioon koska vatsani ärtyy niin useista ruoka-aineista ja turpoan ihan törkeästi lähes kaikesta. Harrastan liikuntaa useita kertoja viikossa ja pyrin syömään terveellisesti joten on epäreilua että housut puristaa ja tunnen itseni ihan tynnyriksi. Pitää juoda enemmän vettä.

Minulla on autoimmuunisairaus. Autoimmuunihepatiitti sekä hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkitykseni koostuu kortisonista, immunosupressiivisesta Merkaptopurin-lääkkeestä joka on kai alunperin leukemiaan? Sekä hylkimisenestolääke Prografista, joka on alunperin heille joille on tehty elinsiirto, jotta immuunijärjestelmä ei hylkisi uutta elintä. Aika rankkoja aineita, jotka vaikuttaa mun kropassa monin tavoin ja näkyy siis varmasti myös ulospäin. Onhan mulla aina ollut ohut ja vaalea iho, mutta nyt se on lähes paperinohut ja rypistyy kuin vanhuksella. Verisuonet kuultavat kaikkialta kehossani ja varsinkin naamassa ja dekolteella ne häiritsevät mua. Näytän zombilta. UV-säteet muistaakseni tekevät ihosta paksumman, mutta en voi ottaa aurinkoa kohonneen ihosyöpäriskin vuoksi (tod. näk. useampi itseruskettava tsekataan kevään aikana). Hormonitoimintani sekoilee pahasti kortisonin vuoksi. Nyt on aika painaa välilehti kiinni tai hypätä seuraavaan kappaleeseen, koska seuraavien lauseiden aikana puhun kuukautisista. Eli lääkkeiden vuoksi minulla on melkein koko talven ollut lähes taukoamatta menkat, ja niin järkyt että ihmettelen hyvin usein miten tällaisella kuukausien verenvuodatuksella voi edes olla hengissä. Olenpa silti, ja hemoglobiinikin oli parempi kuin vuosiin.

Tästä blogipostauksesta tuli kyllä melkoinen valitusmaratoni, mutta tietäkää että mukana on koko ajan pieni pilke silmässä eli ei mun elämä ole kauheaa oikeasti.  Olen kiitollinen niin monesta jutusta. Voisko silti joku laittaa tulemaan niitä Lunette-kuppeja, kollageenijauheita ja taikasauvan PR-postina.

p.s. tässä siis tällainen kieli poskella kirjoitettu ajatusmyrsky, johon olen koonnut tällä hetkellä kehoani sisältä ja ulkoa sekä mieltäni nakertavat asiat ja ongelmakohdat. Blogissani paneudutaan myös jatkossa näiden kanssa elämiseen ja sen elon helpottamiseen.

//

translation

Haven’t been enjoying doing my makeup lately because of the perioral dermatitis that I have. I am a mom, I study and I am the only adult in our home. I do my makeup early in the morning, in a hurry. Usually when I arrive at school three hours later, my makeup has creased under my eyes, mascara has smudged, POD looks like shit. And when skin is really bad, the whole makeup thing just doesn’t help much. I feel for you who have acne, rosacea etc. I promise whenever I see a person with skin issues, I always pray good skin days for you and healing vibes. Skin is our largest organ, it’s well-being and taking care of it, is important, not vanity.

I have become very aware of the changes in my looks lately. I don’t think other people see it as I do, but the aging thing is real. When I do my makeup, I don’t just enhance anymore, I need to do a lot of covering. Under eye circles, under eye bags, veins, more veins, double chin, drooping mouth corners, wrinkles on my NECK for crying out loud, marionette lines (very visible because of the f*n veins), the lowered crease of my eyes ( Last summer I was perfectly satisfied with my looks. I was happy to notice I get smile wrinkles (crow’s feet) beside my eyes when I smile. Smile wrinkles are good imo.

I don’t know what has happened in these six months. I should drink more water and buy the juicer. My dentist told me juices and smoothies are bad for teeth, though. Stress, lack of sleep, eating habits (been bad lately), my medication (I have autoimmune hepatitis) – there are so many factors in my life. If you follow me in Instagram, you might know that I quit eating white sugar containing stuff just recently. I am also trying to follow the FODMAP-diet, because I have bloated so badly from almost anything I put in my mouth. It’s unfair to feel so bloated and gross, when you try to life healthily and work out several times a week. The sugarfree thing has helped a lot, the general swelling (fat, cellulite, double chin and big cheeks) caused by cortisone + sugar, has decresed a lot already.

The drugs help with the disease but it makes me sad to see how they also affect my body. My hormones; I have periods almost non-stop. My skin is so thin now. I have always been pale, but now I am also almost see-through. Veins everywhere in my body, are visible – corpse bride much? My skin wrinkles like I was an old granny. I can’t stay in the sunlight because of the highly increased melanoma risk (not that I’d get a tan anyway or that I liked being in the burning hot sunlight) Makeup helps, I can cover the paleness and veins, and look more healthy. Fake it ’til you make it, right?

I am just whining in general here. We all have our struggles and insecurities. I just kinda wanted to open up about stuff that bother me, and problems with health and looks I am willing to tackle and write about on this blog. I hope this wasn’t too negative or leave you in negative vibes. I did write this with a bit of self-sarcasm in mind, after all it’s all about the attitude we have (but a good concealer helps too).

Posted by Emma in Posts in English, Terveys, Yleinen, 0 comments

Kaikki rajoitteet eivät ole vain omassa päässä – tuoksuyliherkkyys

Istun bussissa matkalla kouluun. Edessäni istuvan naisen vaatteista leviää pesuaineen haju. Katselen ikkunasta ulos ja yritän unohtaa pahan olon. Nenän limakalvoja polttaa ja haju pistää päähän. Olen herkkä joillekin tuoksuille, pyykinpesuaineet ovat pahimpia. Harkitsen juuri vaihtavani paikkaa, kun yhtäkkiä bussissa leviää toinen haju. Jollakin matkustajista on todella voimakas hajuste. Juuri se samperin Jean-Paul Gaultierin Le Male -tuoksun nuotti, jota en osaa nimetä. Oksettaa. Nenän limakalvoja alkaa polttaa ja kirvellä ja tuoksu maistuu suussa. Päätäni alkaa särkeä ja yritän siemailla vettä lievittääkseni pahaa oloa. Vaihdan paikkaa lähemmäs ulko-ovea, jotta saan välillä raikasta ilmaa.

Tämä on arkipäivää hyvin monelle meistä. Tuoksuyliherkkyys. Allergia- ja astmaliiton mukaan 10-40% suomalaisista kärsii siitä. Itse en reagoi yhtä voimakkaasti kaikkiin tuoksuihin, tänään oli vain todella huono tuuri. Pystyn itsekin käyttämään miedon tuoksuisia kosmetiikkatuotteita, mutta suosin hajusteettomia tuotteita myös siksi, että tiedän hajusteiden olevan helposti allergisoivia. Tuoksuyliherkkyys ei ole sama asia kuin hajusteallergia. Hajusteallergia tarkoittaa sitä, että saa iho-oireita kosmetiikassa käytetyistä hajusteista.

Tuoksuyliherkkyys kulkee yleensä suvussa. Äitini on hyvin herkkä kaikille tuoksuille, ollut lapsuudestaan saakka. Siinä missä minä selviän yleensä hetkellisellä huonolla ololla tai hengitysteiden ärsytyksellä, monille tuoksut aiheuttavat vielä pahemmat reaktiot; päänsärkyä, pahoinvointia, migreeniä, hengitysvaikeuksia ja sekavan olotilan. Nykypäivänä, kun tuoksuyliherkkyys on jo hyvin tiedostettu asia, odottaisi kanssaihmisiltä enemmän huomaavaisuutta asian suhteen. Esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat on merkitty tuoksuttomiksi tiloiksi, mutta sama ei koske kaikkia julkisia tiloja. Vai miten on esimerkiksi juurikin julkiset liikennevälineet, teatterit, kirjastot, uimahallit, kylpylät ja kuntosalit? Juhlatilaisuudet? Entä jos työkaverisi käyttää hajustetta?

Suoraan sanottuna hajuvesien käyttöhän on todella turhaa. Harva tuskin nykypäivänä haisee luonnostaan niin pahalle, että haju pitäisi peittää hajuvedellä? Homeelle haisevat vaatteet eivät raikastu hajustetulla pesuaineella – sama kuin laittaisit autoosi tulleeseen naarmuun laastarin. Uusperheessä, kun lapset kulkevat isän ja äidin kodin väliä ja toisessa paikassa asuu tuoksulle herkkä ja toisessa paikassa käytetään hajustettuja tuotteita, on tosi ikävää kun lasten kotiin tullessa et pysty halaamaan ja sylittelemään, ennen kuin lapset on pesty ja vaatteet vaihdettu.

Oireilusta on toisinaan todella vaikeaa kertoa kanssaihmisilleen. En tiedä, miksi näin on. Ehkäpä siksi, että monet ottavat sen niin henkilökohtaisesti ja aivan loukkaantuvat. Ihan kuin olisin vain ilkeä tai nirso, tai haluaisin vaikeuttaa heidän elämäänsä. Nyt kun mietin, niin tiedän hyvin vähän henkilöitä jotka ovat luopuneet tuoksun käytöstä tuoksuyliherkän vuoksi (pisteet ihanalle miehelleni, joka luopui siitä suhteemme alussa <3), monet jatkavat hajusteiden käyttöä esimerkiksi työpaikalla, vaikka tiedostavat tuoksuyliherkän kärsivän siitä.

Tuoksuyliherkkyys ei ole psyykkinen vaiva eikä mielipideasia.

Käytätkö sinä hajusteita harkiten tai ollenkaan?

Posted by Emma in Terveys, Yleinen, 0 comments
Aloitus / / Start

Aloitus / / Start

Eräänä tammikuisena sunnuntaiaamuna – no, siis tänään, 22. tammikuuta 2017 – kello kymmenen aikaan aamulla vielä sängyssä maatessani mietin, tekisinkö aamupalan ja söisin sen sängyssä kirjaa lukien. Miten ideaali tapa kahden lapsen äidille viettää vapaa aamu! Nappasin kuitenkin puhelimeni yöpöydältä ja kirjoitin Google-hakuun ”miten aloitetaan blogi” ja hakutuloksista luin Kim Laineen blogin loistavat ohjeet.

Olen pohtinut ja pähkäillyt oman blogin aloittamista jo useamman kuukauden. Olen lukenut ohjeita aloittajille; ensimmäisenä pitää tietää, mistä haluaa kirjoittaa. Olisi hyvä, jos aihealue pysyisi samana. Mutta en minä pysty rajaamaan aihealuetta vain yhteen kategoriaan! Minua kiinnostavat niin monet asiat ja minulla on kokemuksia, joista haluan kertoa. Jos ne vaikka auttaisivat jotakuta.

Kim Laineen kirjoituksen luettuani olin vakuuttunut, että minun tulisi aloittaa blogi. Vaikkei tätä kukaan lukisi, niin tämä on yksi loistava keino luoda ja samalla kehittyä kirjoittajana. Rakastan piirtämistä, maalaamista ja valokuvausta. Näistä, ja muusta arkeeni liittyvästä olen Instagramissa julkaissut jo kesäkuusta 2012. Kosmetiikkaan ja muuhun kauneushöpöttelyyn liittyvää Instagram-tiliäni olen päivittänyt viime kesästä saakka; jaksaisin hipeltää meikkejä ja puhua kosmetiikasta lähes loputtomiin.

Tässä nyt vihdoin kirjoitan ensimmäistä blogitekstiäni, vaikka en ole edes suorittanut mainitsemani loistavan ohjeen ensimmäistä kohtaa ”valitse alusta, verkkotunnus ja webhotelli”. Hmm. Minulla oli eräänä iltana aivan mahtava blogin nimikin, sellainen kaksiosainen, jonka pystyi lukemaan kahdella tavalla ja se oli oivaltava. Napakka. Ilmeisesti ei kuitenkaan mieleenpainuva, koska aamulla en enää muistanut sitä. Mikäli kuitenkin luet tekstiä, olen mitä todennäköisimmin saanut suoritettua muutkin blogin aloittamisen tärkeät vaiheet, keksinyt hienon nimen (tai päätynyt kompromissiin) ja jopa julkaissut tekstin!

Tervetuloa blogiini <3

Emma

//

Translation: Welcome! After considering for a long time, I decided to give it a try and start blogging! I will probably write mainly in Finnish, leaving English translations short and simple. But my Instagram is written mainly in English so you’re more than welcome to say hi there if you haven’t already <3

 

Posted by Emma in Yleinen, 2 comments